Taloustiedon digitalisaatio etenee − listayhtiöiden IFRS-tilinpäätösraportointi iXBRL-teknologialla

18.02.2020 Viranomaisraportointi

Digitalisaatio etenee kiihtyvällä vauhdilla. Tuoreessa hallitusohjelmassakin on asetettu yhdeksi tavoitteeksi edistää julkisen sektorin digitalisaatiokyvykkyyttä. Tämä sisältää ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn käyttöönottoa ja hyödyntämistä yli hallinto- ja toimialarajojen. Kehityksen myötä olemme kovaa vauhtia siirtymässä myös taloustiedon automaattiseen digitalisoimiseen.

IFRS-standardit mahdollistavat tilinpäätöstietojen digitalisaation

Taloustietojen automaattisen digitalisoitumisen on osaltaan mahdollistanut tilinpäätöstietojen standardisoiminen, joka tunnetaan lyhenteestä IFRS eli International Financial Reporting Standards. IFRS-standardien takana on kansainvälinen tilinpäätösstandardilautakunta (IASB, International Accounting Standards Board), joka on julkaissut eri IFRS-standardeja jo vuodesta 2001 lähtien.

IFRS standardit

IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen
IFRS 4 Vakuutussopimukset (voimassa 31.12.2020 asti, IFRS 17 korvaa IFRS 4:n)
IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
IFRS 8 Toimintasegmentit
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
IFRS 10 Konsernitilinpäätös
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (käytössä tilivuodelta 2018)
IFRS 16 Vuokrasopimukset (käytössä 2019 alusta)
IFRS 17 Vakuutussopimukset (Fiva aloitti valvonnan keväällä 2019, käyttöön 2022)

IFRS oli alkujaan ainoastaan Euroopan alueelle kehitetty standardi, joka on sittemmin muodostunut jo globaaliksi kansainväliseksi tilinpäätösnormistoksi IFRS-standardien kokoelma. IFRS-standardit täyttävät sijoittajien vaatimukset tilinpäätöstietojen luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Lisäksi niiden tavoitteena on myös eurooppalaisten sisä- ja pääomamarkkinoiden vapaan liikkuvuuden edistäminen.

Listayhtiöiden uusi raportointivaade ESEF – XBRL

Vuodesta 2005 lähtien ovat EU:n sisällä toimivat listatut yhtiöt laatineet konsernitilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti Finanssivalvonnan toimiessa asetusten valvojana.

Vuosi 2020 tuo muutoksia eurooppalaisten listayhtiöiden raportointiin, joiden on nyt raportoitava tilinpäätökset ja toimintakertomukset yhtenäisessä sähköisessä muodossa ESEF, European Single Electronic Format. Muutoksen myötä tilinpäätökset ja toimintakertomukset tulee laatia XHTML-muodossa ja XHTML-dokumenttiin sisältyvät IFRS-konsernitilinpäätöstiedot merkitä XBRL-merkeillä.

XBRL-merkinnät tehdään iXBRL-teknologiaa hyödyntäen (InlineXBRL). iXBRL-teknologia on XBRL-merkintäkielen laajennus, jolla mahdollistetaan XBRL-pohjaisten tietojen upottaminen HTML-sisältöön. Näin raporteille voidaan tuottaa koneluettavuuden ohella myös ihmissilmin tulkittavampi versio. Yrityksen taloudellisten tietojen esittämiseen HTML-muodossa ei ole (vielä) annettu erityisiä vaatimuksia iXBRL-muodon lisäksi, eli raportin tuottajalla on visuaalinen vapaus tiedon asemointiin (taulukkojen layout, järjestys yms.).

Listayhtiöt ovat voineet jo vuoden 2019 aikana käyttää Patentti- ja rekisterihallituksen inline XBRL-palvelua tilinpäätösten lähettämiseen, mikäli niillä on ollut siihen kykenevä taloushallinnon järjestelmä.

Vuodesta 2021 alkaen myös kunnat ja kuntayhtymät raportoivat taloustietonsa Valtiokonttoriin ensisijaisesti XBRL-muodossa. Taloustietojen vastaanottamista digitaalisesti suunnittelevat jatkossa Verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Tilastokeskus. Suomessa taloustiedon viranomaisraportointiin liittyvän raportointikoodiston ja XBRL-taksonomioiden ylläpitovastuu on Valtiokonttorilla.

Taloustiedon digitalisaation haasteita

Taloustiedon digitalisaatioprosessi tuo mukanaan myös haasteita. Suomen tilintarkastajien liiton Sanna Alakare näkee, että haasteita digitaaliseen tilintarkastukseen tuottavat erilaisten kirjanpito-ohjelmien kirjo, datan monimuotoisuus, robotiikan ja tekoälyn suorittamien automaatioiden tarkistukset sekä henkilötason osaaminen vs. käytettävät työkalut.

Yleisesti digitalisaation haasteista puhuttaessa voidaan nostaa esiin myös yritysten johtaminen ja ajattelumallit. Kun digitalisaatio sisältää monia keskenään kilpailevia teknologioita, alustoja ja ideologioita, on niiden muodostama kokonaisuus monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava. Miten löytää oikeanlainen strategia, jonka avulla suunnitella toimintaa pitkällä tähtäimellä? Lisäksi nykyisillä tuotteilla ja palveluilla on yhä lyhyemmät elinkaaret, joten yritysjohdon on uskallettava kokeilla ketterästi uutta sekä investoida rohkeasti.

Automatisaatio tehostaa taloushallintoa

Taloustiedon digitalisaatiolla tavoitellaan kustannustehokkuutta, laatua ja joustavuutta.

XBRL Finlandin Esko Penttinen ja Elina Koskentalo tunnistavat seuraavat taloustiedon digitalisaation tavoitteet:

  • Liiketoimintaprosessien automatisointi sekä viranomaisraportoinnin harmonisointi sähköiseen muotoon
  • Tiedon laadukkuuden varmistaminen
  • Tiedon reaaliaikaisuus
  • Tiedolla johtamisen hyödyt
  • Liiketoimintaprosessien selkeyttäminen sekä turhien manuaalisten vaiheiden poistaminen
  • Järjestelmäarkkitehtuurin joustavuus

Taloustiedon digitalisaatio nostaa esiin myös tiedon laadun. Kun raportoitava tieto on automaattisesti tietolähteistä luettua, voidaan yhä paremmin luottaa siihen, että se myös pysyy muuttumattomana. Laadukas tieto mahdollistaa myös analytiikan hyödyntämisen.

Tiedon laatua täytyy valvoa. Kunnille ja kuntayhtymille tiedon laadun automaattisia tarkistuksia suorittaa kuntatalouden tietopalvelu perustuen Julkisen hallinnon suosituksiin (JHS). Automatisointi tehdään loogisin, vertikaalisin- tai horisontaalisin menetelmin, jossa voidaan tehdä esimerkiksi vertailuja jonkin tarkasteltavan tiedon eroavaisuuksista edelliseen vuoteen nähden tai jonkun luvun suhdetta aineiston keskiarvoon.

Automatisoimalla liiketoimintaprosesseja sekä harmonisoidun sähköisen viranomaisraportoinnin kautta voidaan poistaa turhia manuaalisia työvaiheita sekä minimoida inhimillisiä virheitä. Joustavan järjestelmäarkkitehtuurin avulla päästään parhaiten kohti taloushallinnon tiedon automatisaatiota sekä rohkeasti digi-investoimalla myös liiketoimintatiedon kokonaisvaltaisempaan hallintaan ja hyödyntämiseen.

Blogitekstissä on hyödynnetty seuraavia lähteitä:

Fiva 2014, IFRS raportti 2014. 

Fiva 2020, IFRS-tilinpäätösvalvonta. 

Suomen tilintarkastajat 2018, Esma:n vaatimus IXBRL-raportoinnista vuonna 2020. 

VM tietomallinnus 2018, 18 s. Taloustiedon tietomallinnus yhteentoimivuuden välineistöllä. 

PRH 2019, IXBRL-muotoinen tilinpäätös rajapinnan avulla kaupparekisteriin.

Valtiokonttori 2019, Talousraportoinnin automatisoinnilla kuntien taloustiedot tehokäyttöön. 

 

Jaa tämä artikkeli