Blogini ensimmäisessä osassa pohdittiin sitä, mistä BI:ssä ylipäätään on kysymys ja millaisia osia sieltä pitää tunnistaa. Tässä osassa pyrin painottamaan sen tärkeyttä, että pohjatyö tulee tehtyä kunnolla ja että jatkuva palvelu otetaan huomioon heti alussa.
Moni pohtii sitä, tarvitaanko tietovarastoa yhä, vaiko ei. Näppärät raportointivälineet houkuttavat ohittamaan tietovaraston pistemäisillä raportointiratkaisuilla. Se ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä kestävän, monikäyttöisen tietoarkkitehtuurin saa vain toteuttamalla tietovarastointiratkaisun!
Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan yrityksissä tullaan tekemään entistä enemmän analytiikkatoteutuksia perus-BI:n lisäksi. Self-service –BI sekä datan visualisointi ja data discovery ovat kasvavia trendejä ja ne leviävätkin yhä laajempaan käyttöön.
Miten BI toteutetaan kustannustehokkaasti niin, että se palvelee myös tulevaisuudessa? Kustannustehokkuus saavutetaan riittävällä suunnittelulla, jossa tietoisesti tehdään päätöksiä mm. liittyen tässä esitettyihin kysymyksiin.
Pysytäänkö IT-ohjatussa mallissa, vai siirrytäänkö self-service –ratkaisuihin?
Tarvitsemmeko omassa hallussa olevat laiteympäristöt vai mennäänkö pilveen? Ovatko tiedot turvassa pilvessä?
Riittääkö raportointi ja miten hyödynnämme analytiikkaa?
Monenlaisten kysymysten joukosta kannattaa kiinnittää huomio ainakin seuraaviin asioihin:
Eikä siinä vielä kaikki, parastakin järjestelmää pitää ylläpitää ja kehittää. Heti aluksi on tärkeää miettiä, mitä tapahtuu projektin päätyttyä, kun siirrytään jatkuvan palvelun vaiheeseen. Miten hoidetaan käytön aikainen tuki ja jatkokehitys?
Mutta ei huolta, kokenut BI-asiantuntija vastaa mielellään kysymyksiin ja auttaa toimivan BI-kokonaisuuden rakentamisessa!
Jaa tämä artikkeli
