Tein itse ja säästin – syntymäpäiväkakuista ja tieto-ohjautuvuudesta

06.10.2020 Tiedolla johtaminen

Kollegani Aureoliksen Yammerissa jakama kuva tyttären syntymäpäiväkakuista herätti kysymyksen itse tekemisestä ja säästämisestä. Miksi maksaa asiantuntijalle, kun voi tehdä itse?

Kymmenvuotiaan syntymäpäiväkakun leivonnassa on kyllä monta seikkaa, jotka puoltavat yhteistä kivaa tekemistä lapsen kanssa, vaikka lopputulos ei niin täydellinen ja taiteellinen olisikaan. Toisaalta sen ajan voisi ehkä käyttää myös johonkin muuhun kivaan tekemiseen, jolla ei ole samanlaista deadlinea kuin syntymäpäiväkakulla.

tein itse ja säästin

Itse tehty vs. ostettu tieto-ohjautuvuuden kehittäminen

Tiedolla johtamisen konsultin ajatukset siirtyvät syntymäpäiväkontekstista lempiaiheeseen eli organisaatioiden tieto-ohjautuvuuden kehittämiseen. Voisiko tälläkin alueella ostaa valmista toimittajalta? Ohjattuani useita organisaatioita tiedolla johtamisen kehityspolulla vastaan kysymykseen kieltävästi. Tieto-ohjautuvan organisaation kehittäminen on tehtävä ihan itse. Piste.

Perustelen väitteeni kertomalla, miten tieto-ohjautuvuuden kehittämisen prosessi etenee. Se voidaan kuvata seuraavasti:

tieto-ohjautuvuuden kehittäminen

Organisaation ja sen toiminnan kehittämisen lähtökohtana on aina organisaation strategia. Strategian avulla löydetään nopeasti, vaivattomasti ja perustellusti kehityskohteet. Strategian kautta syntyvät myös luontevat perustelut hankkeille. Tätä ajattelutyötä ei voi ulkoistaa.

Ellei organisaatiossa ole kirkkaana mielessä, mitä tehdään ja miksi, uppoaa myöhemmin muutosvastarinnan ja epäolennaisuuksien suohon. Tieto-ohjautuvan organisaation kehittäminen muuttaa organisaatiota, ja siihen on oltava kristallinkirkas visio.

Tiedolla johtamisen strategian toteuttamiseksi tarvitaan etenemissuunnitelma. Siinä kehityskohteet pureskellaan konkreettisiksi aihioiksi. Aihiot kannattaa ryhmitellä, ja eteneminen tehdä vaiheistetusti. Tieto-ohjautuvan organisaation kehittäminen ei nimittäin ole vain teknologiahanke. On siis varmistuttava myös siitä, että organisaation tiedon käsittelyn toimintamallit ja prosessit ovat selkeät ja hallittavat.

Puhutaanpa myös hieman tiedon hallintamallista tai Data Governancesta. Teknologista kehitystä ja tiedon hallintamallia on kehitettävä yhdessä. Tarvitaan siis koko joukko asiantuntijoita avuksi, jotta tarvittavat sidokset tulevat huomioiduiksi. Tässä kohtaa kuvaan astuvat myös elämän realiteetit. Kestävän ratkaisun rakentaminen vaatii tietyt askelmerkit tietyssä järjestyksessä. Asiantuntijasi tietävät ne kyllä, kunhan vain tulevat kuulluiksi.

Etenemissuunnitelman ensimmäisen vaiheen toteutuksen jälkeen siirrytään jatkuvan kehittämisen tielle. Tuotantoon siirrettyjen toiminnallisuuksien kehittäminen on tällöin varmistettava. Samoin organisaation omaa toimintamallia kannattaa kehittää jatkuvasti. Tämän varmistamiseksi tarvitaan ohjaava ja valvova taho johtamaan tätä kehitystyötä. Ketterässä maailmassa on nimittäin vaarana päätyä välillä hyvinkin ketterästi jonnekin muualle, kuin alun perin piti.

Kirjoittiko konsultti itsensä ulos kuvioista?

Aivan. Ei tässä minua mihinkään tarvita. Juurihan kerroin, että tämä työ on tehtävä itse ja olen edelleen sitä mieltä. Mutta jos teitä arveluttaa, miten tämä käytännössä hoidetaan, voin auttaa, niin ettei ihan kaikkea tarvitse keksiä itse.

Learning by doing -metodi on ihan toimiva ja mielenkiintoinen tapa toimia. Jos kuitenkin haluatte välttää aloittelijan virheet, säästää kustannuksissa ja tähdätä suorinta tietä toimivaan lopputulokseen, ehdotan lämpimästi, että kuuntelette alan asiantuntijan neuvoja. Vaikka asiat voi tehdä itse, aina ei kuitenkaan kannata.

Jaa tämä artikkeli