Mitä tietotyön johtaja tekee? – Tiedolla johtamisen blogisarja osa 2

08.12.2017 Tiedolla johtaminen

Tämä vuosikymmen on näyttänyt kerta toisensa jälkeen, että nerokkaimmat palveluinnovaatiot ja tuottoisimmat liiketoimet rakentuvat tietovirroille. Ensin on idea, joka jalostuu tietotyön konstein kannattavaksi liiketoiminnaksi. Periaatteessa kuka tahansa voi tunnistaa asian, jonka voisi tehdä paremmin. Tiedon sanotaan demokratisoituneen.

Tiedosta on myös tullut helposti kulutettavaa. Informaatio palvelee nöyrästi käyttäjäkokemusta, eikä kuluttajan tarvitse vaivata päätään sillä, mitä käyttöliittymän kannen alla tapahtuu. Koska tekniikka tulee puoliväliin vastaan, innovaation kaupallistaminen on nykyisin aika vaivatonta, ja se onnistuu pienelläkin organisaatiolla. Vaikka tarvitsemme edelleen teollisen ajan menestyksentekijöitä kuten käsityöläistaitoja, pääomia ja liukuhihnoja, jokainen uusi menestystarina on luovan tietotyön mestarinäyte.

Tietokeskeinen kulttuuri haastaa johtajan

Entisinä aikoina johtoa tarvittiin seuraamaan prosessikoneiston toimintaa. Huolehdittiin siitä, että tekijöitä oli tarpeeksi ja että nämä tiesivät paikkansa. Tekemistä ja toimintaympäristöä hallittiin ennakoivilla suunnitelmilla: työprosessi mallinnettiin ja sille hankittiin ISO-sertifikaatti. Johto kannusti väkeä onnistumisiin mittaamalla suoritteita.

Vanhan koulukunnan johtaja joutuu tiukan paikan eteen, kun hänet laitetaan johtamaan tietotyöhön olennaisesti kuuluvaa keskustelua. Tieto-ohjautuva kulttuuri haastaa vanhat valta-asetelmat ja kokouskäytännöt. Organisaation kirkkaimmin tuikkiva tähti on se, joka hoksaa parhaat tavat hyödyntää dataa. Tähtien joukkoon mahtuu värikkäitä persoonia, ihmisiä joka lähtöön.

Tietovirtojen mittaaminen ei onnistu suoritemittareilla, koska tietotyön keskeinen käyttövoima on vuorovaikutus. Mielenkiinto kohdistuu ajattelun tuotoksiin: uudet suosikkiapplikaatiot ja sosiaaliset innovaatiot lähtevät liikkeelle ideoista ja niiden jalostamisesta. Bisneskielessä puhutaan arvon luomisesta. Sen eteen pitäisi johtamisenkin kyetä tekemään kaikki voitava.

Vuorovaikutuksen laadulla on merkitystä. Tietotyötä tehdessä syntyy runsaasti oivalluksia, ja tehdään havaintoja prosessoitavaksi. Uutta tietoa vyöryy työpöydille jatkuvasti eri muodoissa. Samanaikaisesti tapahtuu paljon inhimillistä toimintaa, jota pitää johtaa – aivan niin kuin ennenkin.

Tuottava työympäristö ei koskaan rakennu vain ongelmia poistamalla. Se ei liioin onnistu sillä, että hankitaan viestintätyöväline olettaen, että työväline osaa itsekseen julistaa ideoimisen ilosanomaa. Itseohjautuvuus sisältää sudenkuoppia: innostava työ voi imaista asiantuntijasta liikaa. Ylikuormittuneet aivot alkavat junnata ja luovuus tahmaantuu. Varastot alkavat kasvaa.

Työilmapiiriin on syytä kiinnittää huomiota. Uutta luovassa tietotyössä seikkaillaan usein mukavuusalueiden ulkoreunoilla. Motivaatio antaa leveyttä ajatteluun ja auttaa jaksamaan.

Tarvitseeko tiedolla johtaminen päällikköä

Johtamiseen kannattaa panostaa. Niin demokraattiselta ja läpinäkyvältä kuin ideoinnista ja iteroinnista voimaa saava tietotyö kuulostaakin, johtaminen ei suinkaan ole tullut tarpeettomaksi.

Tietotyön johtaminen edellyttää kykyä sietää epävarmuutta ja epämuodollisuutta. Tietotyön varasto koostuu lukuisista keskeneräisistä bittikasoista ja algoritmien keräämistä tietovarannoista. Johdon on seurattava, miten aihioista saadaan tuotteita ja millaista tavaraa varastoon pinotaan. Osaamisen jatkuva skannaaminen on välttämätöntä, jotta oikeat tehtävät ja kyvykkyydet yhdistyvät. Johdon tehtävä on pitää kokonaisuus hyppysissään ja varmistaa, että tieto pääsee virtaamaan.

Tietotyön johtaja lunastaa palkkansa pitämällä arvontuotannon kokonaiskuvan kirkkaana. Mitatkaa vaikka sitä, miten johtaja onnistuu datan hyödyntämisessä ja mahdollisuuksien avaajana.

Jaa tämä artikkeli