Datatulva ja tyhmät kysymykset

30.09.2019 Tiedolla johtaminen

Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, on vain tyhmiä kysyjiä

Urallani olen huomannut, että kokemuksen karttuessa ihminen uskaltaa kysellä enemmän tyhmiä kysymyksiä. Ainakin itse tunnustan, että urani alkuaikoina en uskaltanut avata suutani, jos en ihan kaikkea ymmärtänyt. Kokemuksen karttuessa olen huomannut, että aina, kun ei ymmärrä, kannattaa kysyä. Jos en itse ymmärrä, ei välttämättä moni muukaan ymmärrä asiaa.

Kaikkein parhaita kysymyksiä ovat hankkeiden alussa esitetyt ”Mitä järkeä tässä on”-kysymykset. Ne saattavat säästää sievoisia summia rahaa ja aikaa, jos paljastuu, ettei niihin ole olemassa vastauksia. Ei haittaa, vaikka kymmenestä kerrasta vain yksi kolahtaisi karille, kustannussäästö on yleensä merkittävä siinäkin tapauksessa. Mikäli kysymys karahtaa karille useammin, on syytä arvioida, kannattaisiko vaihtaa työnantajaa. Tosin tyhmiä kysymällä voi hankkia itselleen tyhmän maineen. Se taas yleensä keventää toimenkuvaa ja helpottaa arkea. Täydellinen win-win-tilanne siis.

Tiedolla johtamisen hankkeissa pidemmälle edistyneen ”Ei järkeä”-hankkeen tunnistaa yleensä siitä, että siinä päädytään varmuuden vuoksi käyttämään paljon erilaisia mittareita, tunnuslukuja, raportteja ja graafeja. Koska kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä ollaan tekemässä ja miksi, tuntuu varmalta vaihtoehdolta raportoida varmuuden vuoksi kaikki mahdollinen. Näin siis raportoidaan varmuuden vuoksi kaikki, mitä ennenkin ja sen lisäksi kaikki muu data, mitä on mahdollista saada.

Kun loppukäyttäjälle suolletaan järkyttävä määrä tietoa ja toivotaan, että hän ymmärtää sen perusteella jotain, mitä kukaan muu hankkeessa ei ole ymmärtänyt, voidaan puhua suorastaan dataoksennuksesta. Loppukäyttäjä hukutetaan datatulvaan ja oletetaan, että hän osaa poimia ryönästä kultahippuset. Tällaisen hankkeen läpivieminen tulee turkasen kalliiksi ja saavutetut hyödyt ovat kyseenalaisia. Pahimmassa tapauksessa asiasta ei saa puhua ääneen, koska hanke maksoi niin järkyttävästi. Lopputuloksena on, että yritys seisoo yhä lähtötelineissä, kun johto on jo odottamassa maaliintulijoita takasuoralla. Yleensä tässä vaiheessa tulee sitten mieleen, miksi kukaan ei alussa kysynyt, mitä järkeä tässä hankkeessa ylipäänsä sitten on.

Mistä tyhmiä kyselijöitä sitten löytyy? Ellet uskalla itse kysyä, palkkaa konsultti. Me olemme tottuneet kyselemään tyhmiä. Kestämme loistavasti senkin, että hankkeelle löytyy kirkas fokus ja loistavat perustelut. Fiksu asiakas selvittää ne kanssamme jo etukäteen.

Jaa tämä artikkeli