Erilaista tietoa omasta ja kilpailijoiden toiminnasta on maailma pullollaan, mutta jotenkin se pitäisi saada ensin kerättyä? Jääkö kerätty tieto suoraan päättäjien sähköpostien pinoon – avaamatta? Pitääkö raportteja näprätä käsipelillä päivästä toiseen? Karkaavatko BI:n kustannukset käsistä?
Lue lisää »
Ohjelmisto- ja palvelukehitysprojektit ovat jo pitkään toteutettu ketterästi, pohjautuen Scrumiin. Scrumin minimalistinen kehys antaa toki riittävästi työkaluja ketterään kehitystyöhön, mutta kun hankkeet kasvavat suuremmiksi ja niiden parissa työskentelevien tekijöiden sekä tiimien määrä kasvaa, tarvitaan lisää rakenteita ohjaamaan toimintaa. Toisin sanoen pitää skaalata agilea. Tähän tarkoitukseen on kehitetty ainakin kaksi mallia, nimittäin Scaled Agile Framework ja LeSS (Large-Scale Scrum). Molemmilla malleilla pystyy varmasti hommat hoitamaan, mutta tässä kirjoituksessa keskityn SAFeen.
Lue lisää »
Ketterässä IT-projektitoiminnassa on totuttu eläviin dokumentteihin. Scrumissa tuotteen työlista eli Product Backlog, joka määrittelee ne toiminnot jotka tuotteeseen toteutetaan, elää jatkuvasti kun tehtäviä pilkotaan, arvioidaan ja määritellään uudelleen. Määrittelydokumentaatiota ei tehdä pilkulleen valmiiksi varsinaista toteutusta edeltävässä kuukausien määrittelyprojektissa, vaan määrittelyt ovat elossa niin kauan kunnes määriteltävä toiminto on aivan toteutuksen kynnyksellä odottamassa seuraavaa sprinttiä. Kun […]
Lue lisää »
Tässä blogisarjassa tulemme esittelemään hyödyllisiä työkaluja visuaaliseen analytiikkaan. Käytännössä esittelemme siis erilaisia tapoja visualisoida tietoa ja pyrimme tuomaan esille konkreettisia käyttötapauksia. Kolmannen osan aiheena on box & whisker kaavio. Tällä lapsella vasta monta nimeä onkin ja jos sopii kaikille, niin käytän tuota englannin kielistä nimeä koska eniten käytetyt suomennukset lienevät ”laatikko ja janakaavio”, “ruutu- ja […]
Lue lisää »
Blogisarjan kakkososan teemana on Pareto-kaavio. Kaavion nimi tulee Pareton periaatteesta, jonka mukaan missä tahansa ilmiössä 80% seurauksista johtuu 20% syistä. Eli useimmat vaikutukset tulevat suhteellisen vähäisistä syistä. Periaatteen keksi herra nimeltä Vilfredo Pareto 1800-luvulla Englannissa. Herran havainto tunnetaan tänä päivänä 80/20 –sääntönä. Käytännössä 80/20-sääntö voisi tarkoittaa, että esim. 80% reklamaatioista johtuu 20% tuotteista, tai 80% […]
Lue lisää »
Tässä blogisarjassa tulemme esittelemään hyödyllisiä työkaluja visuaaliseen analytiikkaan. Käytännössä esittelemme siis erilaisia tapoja visualisoida tietoa ja pyrimme tuomaan esille konkreettisiä käyttötapauksia. Ensimmäisenä otamme käsittelyyn vanhan kunnon Scatterin (hajontakuvio / sirontakuvio / jne). Kyseessä on hyvin yksinkertainen, mutta tehokas tapa esitellä tietoa kahden mittarin (muuttujan) ja yhden tai useamman ulottuvuuden avulla.
Lue lisää »
Testaamaton ei ole valmis. Verrattain yksinkertaista, eikö totta! Ei itse asiassa ole. Testaus jää BI-hankkeissa (eikä pelkästään niissä) monesti yllättävän vähälle huomiolle, ja seuraukset ovat tuntuvia. Katsotaanpa aluksi hypoteettista esimerkkiä. Perinteisen projektin perinteinen testausvaihe on kaikille tuttu, ja se menee jotakuinkin näin:
Lue lisää »