Finanssialan Big Brother – ja valvottavaa riittää

30.06.2017 Viranomaisraportointi

IFRS, UCITS, AIFMD, MiFID, MiFIR, EMIR, SSR, CSDR, PRIIPS, PSD2, CRD IV, FIVA, EKP, ESA, EBA, EIOPA, ESMA, ESRB ja niin edelleen ja niin edelleen…

Kirjainlyhenteitä kirjainlyhenteiden perään. On erilaisia säädöksiä, säännöksiä ja sääntelyjä. On erilaisia viranomaisia ja sääntelyiden valvojia. Kymmenet pienet kirjainlyhenteet saavat helposti pienen, ja miksikä ei isommankin, ihmisen pään pyörälle tietämättä edes, mistä on kyse.

Erilaisia raportteja ja sääntelyjä löytyy kymmenittäin, jokaiselle finanssialan osa-alueelle omansa. Löytyy muun muassa Solvenssi 2 vakuutuspuolelle, MiFID ja MiFIR arvopaperimarkkinoille ja CRD IV pankkipuolelle. Ja pelkästään CRD IV pitää sisällään kymmeniä erilaisia raportteja, joita pitää viranomaisille toimittaa. Valvottavaa ja raportoitavaa siis riittää.

Jos on paljon valvottavaa, niin kyllä niitä Big Brothereitakin löytyy. Kansallisella tasolla Suomessa finanssialaa valvovat muun muassa Finanssivalvonta ja Suomen Pankki (Suomen keskuspankki). Myös muilla Euroopan mailla on omat finanssivalvojansa sekä keskuspankkinsa. Kansainvälisellä tasolla valvojia onkin sitten jo enemmän kuin kourallinen. Löytyy muun muassa Euroopan Keskuspankkia, Euroopan järjestelmäriskikomiteaa (ESRB), Euroopan Komissiota, Euroopan Parlamenttia sekä vielä jokaiselle osa-alueelle oma valvojansa: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA), Euroopan pankkiviranomainen (EBA) sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA). Ja puhumattakaan vielä sitten Amerikan finanssialan valvonnasta, joka sekin ulottuu osittain Eurooppaan asti.

Kovasti on vakuutettu, että viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä ja ainakin valvonnan pitäisi olla yhteneväistä niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Jotenkin on kuitenkin hieman vaikea uskoa, että niin iso oravanpyörä toimisi täysin tiiviissä yhteistyössä, jotta kaikki finanssilaitosten tekemä sääntelyiden raportointi olisi yhteneväistä.

Käytännössä jokainen maa tekee omat tulkintansa sääntelyiden pykälistä ja artikloista. Me suomalaiset teemme tunnontarkasti, mitä viranomaiset vaativat. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa siemaillaan espressoa ja otetaan hieman rennommin, kuten Aureoliksen asiakasvastaava Johanna Rowley alkuvuodesta kirjoitti. Hyvänä esimerkkinä tästä mainittakoon kesäkuussa Italiasta kantautunut uutinen vaikeuksissa olevista pankeista, joita Italian valtio päätti lähteä tukemaan verorahoilla, koska Euroopan pankkikriisien ratkaisuneuvosto SRB (ja vielä yksi kirjainlyhenne lisää) päätti olla tukematta pankkeja, vaikka valtavan sääntelykoneiston tarkoitus nimenomaan on ollut välttää se, että veronmaksajien rahoja käytetään pankkien pelastamiseen.

Liikaa finanssialan valvontaviranomaisia?

Monista valvontaviranomaisista ja komiteoista koostuva järjestelmä herättää eittämättä kysymyksen siitä, kuinka tehokas monimutkainen valvontakoneisto on ja kuinka paljon rahaa sen pyörittäminen vaatii. Omassa työssänikin finanssialan BI-tehtävissä olen vuosien mittaan huomannut, että päällekkäisyyksiä valvonnassa on. Varmasti kehityssuunta on joiltakin osin parempaan päin. Joissakin kohdin päällekkäisyydet kuitenkin edelleen kasvavat niin kauan, kuin koneisto kaiken pyörittämiseen on suuri.

Kaikella sääntelyllä ja valvonnalla on kuitenkin vakaa ja hieno tarkoitus, vaikka valvontajärjestelmä voi vaikuttaa turhan suurelta ja monimutkaiselta. Tarkoitus on estää menneiden vuosien kaltaisia suuria finanssikriisejä ja taantumia syntymästä ja ennen kaikkea pitää kuluttajien varallisuus turvassa. Mutta kuten Italian tapauksesta huomataan, niin säännöt jättävät kuitenkin vielä liikaa tulkinnanvaraisuutta ja liikkumavaraa jäsenmaille, jolloin lähes kaikki on mahdollista.

Kysymys kuuluukin, mikä on valvontajärjestelmän hinta ja mitkä ovat sen hyödyt? Kuinka monelle pienelle toimijalle valvonnasta tuleva lasku on liian suuri? Tai kuinka monelle kuluttajalle tästä kaikesta tuleva lasku on liian suuri? Voidaanko tuon laskun suuruuteen vaikuttaa? Nämä lienevät kysymyksiä, jotka liikkuvat kaikkien huulilla ja tulevat liikkumaan vastaisuudessakin sääntelyiden lisääntyessä.

Jaa tämä artikkeli