Havainto- ja hahmopsykologia – Visuaalisen analytiikan työkalut, osa 6

09.05.2017 Tiedon visualisointi

Visualisointien ja dashboardien suunnittelussa on useita yleisesti tiedossa olevia parhaita käytäntöjä, mutta tiesitkö että moni asia on käytännössä johdettu suoraan tieteellisestä tutkimuksesta? Taustalla on useassa asiassa havainto- ja/tai hahmopsykologiaan liittyvät asiat.

Havaintopsykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii aisteja ja havaintoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aistimisen ja havaitsemisen ilmiöiden taustalla olevia kognitiivisia ja neuraalisia prosesseja.

Hahmopsykologia on psykologian suuntaus, jonka perusajatus on, että oppimisen taustalla on ihmisen oma oivallus, joka johtaa ymmärrykseen. Hahmopsykologian mukaan kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, ja sillä on ominaisuuksia, joita itsenäisillä osilla ei ole. Tätä ilmiötä on havainnollistettu hahmopsykologiaan perustuville hahmolaeilla, jotka kuvaavat havaintojen jäsentymistä ja selittävät, miten havainnon kohteiden osat muodostuvat laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Hahmolakeja on tutkittu eniten näköaistissa.

Havaitseminen on prosessi, johon sisältyy aisti-informaation vastaanottamista, tulkintaa, valikointia ja organisointia. Havainto on aisti-informaation tulkinta, joka pohjautuu aisti-informaatioon ja aiempaan kokemukseen yhdistettynä asiayhteyteen:

  • Top-down prosessointi (konteksti tai aikaisempi tieto ohjaa havaitsemista, yleiset representaatiot ohjaavat tulkintaa)
  • Bottom-up prosessointi (havaitsemiseen tarvittava informaatio tulee lähinnä ärsykkeestä, joka on tunnistuksen kohteena)

Mitä näköhavainto poimii?

  • Liikkeen ennen paikallaan olevaa
  • Lähellä olevan ennen kaukana olevaa
  • Värillisen ennen mustavalkoista
  • Isot ennen pientä
  • Kuvan ennen tekstiä
  • Kirkkaat värit ennen murrettu ja
  • Lämpimät värit ennen kylmiä
  • Tumman ennen vaaleaa
  • Poikkeavan ennen säännönmukaista

En toki suosittele, että visualisoinnissa se olennainen liikkuu, eli esim. scatterissa outlineri heiluu hervottomasti, mutta monelta muista osin näköhavaintoa voi ohjata haluttuun asiaan hyödyntämällä värejä, painotuksia, kokoja, jne.

Keskeisiä suunnitteluun vaikuttavia asioita ovat ihmisen perushavainnointikyvyt, eli hahmolait (gestalt laws):

  • Läheisyys (proximity), ihminen havainnoi lähekkäin olevat objektit “ryhmäksi”, eli esim. kaksi visuaalista ärsykettä, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan, mielletään yhteenkuuluviksi
  • Samanlaisuus (similarity), ihminen havainnoi värin, muodon, koon tai suunnan mukaan toisiinsa liittyviksi tai ryhmiksi. Eli kaksi visuaalista ärsykettä, joilla on jokin yhteinen ominaisuus, mielletään yhteenkuuluvaksi
  • Alue (area), ihminen havainnoin lokeroidut objekti toisiinsa liittyviksi tai ryhmiksi. Laajempi (ympyröivä) alueista mielletään taustaksi, pienempi tausta erilliseksi objektiksi
  • Jatkuvuus (continuity), katsoessa objektia silmät etsivät sulavaa polkua ja pyrkii luomaan jatkuvuuden mitä ei välttämättä ole olemassa. Jos viivat leikkaavat toisiaan, katsoja jakaa kokonaisuuden selkeästi jatkuviin osiin.
  • Sulkeutuvuus (closure), ihminen tykkää yksinkertaisista asioista ja havainnoin niitä perustuen käsitteisiin jotka ovat jo aivoissa. Ihminen pyrkii näkemästään muodostamaan jonkun tutun käsitteen/rakenteen täyttämällä puuttuvat osat.
  • Symmetrisyys (symmetry), mitä symmetrisempi (täydellisempi) kuvio osista muodostuu, sitä helpommin katsoja havaitsee kohteeksi symmetrisin kuvion eikä sitä muodostavia osia

No mitä tämä sitten tarkoittaa? Esimerkiksi värien käytöllä, samanlaisten objektien käyttö samoihin asioihin ja erilaisilla alueiden rajaamisella on merkittävä vaikutus siihen ymmärtääkö käyttäjä mitä visualisointi esittää, eli mikä sen tarina ja konteksti ovat.

Hyvin tyypillinen esimerkki on se, että visualisoinnissa esitellään liiketoimintayksiköt palkkeina ja palkkien värit ovat vihreä, punainen ja sininen. Käyttäjän aivot ihmettelevät helposti mikä tässä on se juju, kun vihreä ja punainen kuvaa yleensä kuinka hyvä tai huono luku on. Käytä siis varoen värejä joilla on tyypillisesti viestitty tietyistä asioista. Lisäksi jos käytät esim. liiketoimintayksiköitä yksilöivänä väriä sininen, vihreä ja oranssi, ei kannata viereisessä visualisoinnissa käyttää samoja värejä kertomaan eri asiaa (esimerkiksi liikevaihto sinisellä, käyttökate vihreällä ja tulos oranssilla). Hahmolain ”samankaltaisuus” mukaan ihminen havainnoi värejä ja muodostaa samoista väreistä ryhmiä, jolloin edellä kuvattu värien käyttö aiheuttaa harmaita hiuksia, kun henkilö yrittää tulkita sen tarkoitusta.

Dashbordien suunnittelussa (dashboardihan on pelkkä kokoelma visualisointeja ja muutamia muita elementtejä, eiks niin?) hahmolakeja kannattaa tosissaan miettiä ja hyödyntää suunnittelussa. Hyödyntämällä ”alue” hahmolakia dashboardilla toisiinsa liittyvät asiat voisi erilaisilla graafisilla elementeillä yhdistää samalle ”alueelle” ja näin helpottaa niiden tulkintaa yhteenkuuluvina asioina. Sama koskee myös esim. navigaatioon ja tiedonrajauksen vaikuttavia elementtejä, ei pelkästään visualisointia tai dashboardia.

Hyödyntämällä havainto- ja hahmopsykologian perusteita, erityisesti hahmolakeja, viestisi menee paljon paremmin ja todennäköisesti käyttäjät löytävät olennaiset asiat visualisoinnista helpommin.

Jaa tämä artikkeli