Tiedolla johtaminen on vuorovaikutusta – Tiedolla johtamisen blogisarja osa 1

08.11.2017 Tiedolla johtaminen

Suomalaiset yritykset ovat jo vuosikymmeniä rakentaneet BI- ja raportointivälineitä tukemaan päätöksentekoa. Numerot ovat jo pitkään olleet kunnossa, silti tiedolla johtaminen tuntuu olevan kovin haasteellista. Välineet toimivat hienosti, silti jokin hiertää. Usein vastausta haetaan teknologiasta, mutta tiedolla johtaminen ei ole tekniikkalaji. Se on taitolaji.

Osallistuin takavuosina Controllereiden Kesäpäiville. Siellä eräs puhuja hiveli osallistujajoukon itsetuntoa kertomalla, että Controller on se henkilö, joka voi korvata johtoryhmässä kenet tahansa. Näkemystään hän perusteli sillä, että Controller osaa johtaa numeroilla. Mietin silloin, miten heikosti ovat yrityksessä asiat, jos olisin ollut paras korvaamaan esimerkiksi tuotantojohtajan tai myyntijohtajan. Johtaminen kun on paljon muutakin kuin numeroiden pyörittämistä. Se on vuorovaikutusta. Tiedolla johtaminenkin vaatii vuorovaikutusta, se ei onnistu pelkällä teknologialla.

Numeroilla johtaminen

BI:n draiverina toimi pitkään johdon tarve saada tietoa päätöksenteon tueksi. Organisaation tehtävä oli päätehtävänsä ohella tuottaa tietoa, jonka oletettiin antavan laadukkaan pohjan johdon mittareihin. Yksi mittasi yhtä ja toinen toista. Ruohonjuuritason työntekijällä ei välttämättä ollut aavistustakaan siitä, mihin hänen syöttämiään tietoja käytettiin, vai käytettiinkö niitä olleenkaan.

Esimiehelläkään ei välttämättä ollut täyttä ymmärrystä siitä, mitä mitattiin ja miksi. Kun ylhäältä oli tullut käsky mitata, niin mitattiin. Ääneen ei uskallettu epäillä mittausten järkevyyttä, ettei olisi annettu vaikutelmaa, ettei ymmärretty syy-yhteyksiä. Mittarit saatiin kyllä tehtyä, mutta ne eivät välttämättä mitanneetkaan sitä, mitä alun perin oli suunniteltu. Työntekijä olisi voinut helpostikin parantaa datan laatua, jos vain olisi tiennyt, mihin ja miten hänen tuottamaansa dataa käytetään.

Puutteistaan huolimatta perinteinen, tietoa organisaatiossa jakava raportointi toimii, jos johdolla on laaja substanssiosaaminen ja ymmärrys sekä prosesseista että siitä syntyvästä datasta. Mutta parempiakin tapoja on olemassa.

Tietokeskeinen kulttuuri

Tiedolla johtamisen perusprosesssi on yksinkertainen: Tunnista tarvittava tieto, luo se, kerää, analysoi. Opi. Muuta toimintaa entistä paremmaksi, luo uudestaan tietoa. Opi lisää, opi entistä paremmaksi.

Tiedolla johtaminen ei ole ensisijaisesti teknologiakysymys, vaan yrityskulttuurikysymys. Tietokeskeinen kulttuuri ei parane välinettä vaihtamalla. Se lähtee siitä perustavaa laatua olevasta oivalluksesta, että työ hoidetaan hyvin, kun sillä on merkitys. Kun järjestelmiin syötettävällä datalla on merkitys, on mielekästä kiinnittää huomiota siihen, että se on oikein.

Aureoliksen blogissa keskitytään tämän syksyn ja talven aikana tiedolla johtamisen teemoihin. Pysy kuulolla.

Jaa tämä artikkeli